Osa 1 – Ison varaston pieni pomo
Työskentelin joitakin vuosia sitten isossa varastomyymälässä. Itse työstä ei juuri kerrottavaa jäänyt – se oli lähinnä aivotonta puurtamista, lähetysten vastaanottoa ja lavojen siirtelyä.
Työssä oli kuitenkin yksi merkittävä etu: varastopäällikkö nimeltä Sari, pieni mutta räiskyvä väriläiskä keskellä harmaata betonihallia.
Siro, varsin viattoman oloinen ulkokuori kätki alleen sanavalmiin ja suorapuheisen naisen, joka sulautui erinomaisesti miesvaltaiseen työympäristöön. Hän ei turhia nöyristellyt, vaan antoi palautetta niin suoraan, että vanhankin liiton rekkakuskien korvia punotti.
Tykkäsin Sarin olemuksesta ja asenteesta alusta asti. Myös naisen ulkonäkö miellytti silmääni. Lyhyt, tumma polkkatukka kehysti hänen persoonallisia kasvojaan. Sirosta olemuksestaan huolimatta hänen pyöreä ja napakka perseensä – selvästi treenattu – pääsi oikeuksiinsa kireissä housuissa, joita hän tuntui suosivan.
En voinut olla katselematta hänen liihottamistaan hallin poikki. Ja kyllä Sari ne katseet myös huomasi.
Ajan myötä tutustuimme paremmin, ja Sari alkoi pyytää minua yhä useammin toimistoonsa milloin milläkin verukkeella.
Aluksi viattomat juttutuokiot syvenivät nopeasti henkilökohtaisiksi. Sitten intiimeiksi. Sarin toimiston suojassa rikottiin kaikki esimiehen ja alaisen väliset soveliaisuuden säännöt.
Häneltä tuntui puuttuvan jokin filtteri, ja hänen seurassaan oli helppo avautua mistä tahansa. Hän saattoi tuosta noin vain laukoa henkilökohtaisia, yleensä seksiin liittyviä kysymyksiä.
Sarilla oli ihmeellinen kyky kaivaa minusta esiin puolia, joita en ollut paljastanut kenellekään. Puhuimme kokemuksista, haluista ja fantasioista yhtä avoimesti kuin säästä.
Nämä keskustelut olivat suoraan sanoen aivan helvetin kiihottavia – kuin viikkoja jatkunut esileikki. Tunsin jatkuvasti enemmän vetoa Saria kohtaan, ja hänen nälkäinen katseensa kertoi samaa tarinaa. Jännite välillämme oli käsinkosketeltavaa, painetta, joka vain odotti purkautumistaan.
Oli vain yksi ongelma: minä olin varattu.
Olin kertonut Sarille tyttöystävästäni, mutta se ei hidastanut häntä. Päinvastoin, tieto tuntui vain lisäävän kierroksia.
Hän oli hemmotellun kakaran oloinen, neiti, joka oli selvästi tottunut saamaan haluamansa. Ja jos jokin ei ollut saatavilla, hän halusi sitä vain entistä enemmän.
“Käyttäytymään sut pitäis opettaa tavoille”, olin jo useampaan kertaan todennut.
Leikin tulella ja tiesin sen, mutta kielletyn hedelmän houkutus teki tilanteesta vain entistä kutkuttavamman. Uskottelin itselleni, että niin kauan kuin kaikki on vain puhetta, mitä haittaa siitä olisi?
Mutta rehellisesti, hommasta oli viattomuus kaukana. Eikä se ollut enää jäänyt pelkkään flirttailuun.
Sarin napakka perse oli jo useampaan kertaan, sopivalla hetkellä hyllyjen välissä katseilta piilossa, “vahingossa” painautunut etumustani vasten. Nainen hamusi kosketustani, siitä ei jäänyt epäselvyyttä.
Minulla alkoi olla jo täysi työ pitää itseni kurissa. Paloin halusta ottaa selvää, oliko hän todella yhtä rohkea ja estoton tositoimissa kuin sanoissaan.
Tähän mennessä kaikki oli pysynyt työpaikan seinien sisällä, mutta siihen oli tulossa pian muutos.
Eräänä perjantai-iltapäivänä, kun selvittelin työpisteelläni köysinippua, Sari ilmestyi nurkan taakse.
Hän katsoi köysiä, sitten minua, ja virnisti. ”Mitäs sinulla oikein on mielessä?”
Vastasin hymyyn. ”Harjoittelen viikonlopun sitomissessioita varten. Ehkä sinutkin pitäisi sitoa, niin pysyisit hetken kiltisti.”
Sarin silmät laajenivat leikkisästi. ”Niinkö? Luuletko, että onnistuisit?” Hän astui lähemmäs, ja hänen äänensä madaltui. ”Onko sinulla kokemusta?”
Leveä virne naamallani taisi paljastaa kaiken. ”Saattaa ollakin vähän…”
”Mitä! Kerro heti lisää!” Sari innostui, mutta samassa hänen radiopuhelimensa rätisi eloon: ”Sari kassalle, kiitos.”
Hetki oli ohi. Hän pyöräytti silmiään turhautuneena. ”Palaan asiaan.”
Juuri ennen työvuoron loppua hän käveli ohitseni. Sanomatta sanaakaan hän sujautti taitellun lapun käteeni. ”Laita viestiä, jos haluat jatkaa juttua…”, hän kuiskasi ja iski silmää.
Seurasin katseellani, kuinka hänen napakka perseensä keinahti hänen kadotessaan kulman taakse. Avasin nyrkkini. Siinä se oli: siistillä käsialalla kirjoitettu puhelinnumero. Se oli kutsu, ja tiesin vastaavani siihen.
Osa 2 – Kielletty viesti
Illalla kävin lyhyen, mutta intensiivisen taistelun pääni sisällä. Järki huusi yhtä, mutta sitten muistin sen virneen, sen katseen ja sen täydellisen pyöreän perseen. Järjellä ei ollut mitään saumaa.
Kaivoin lapun taskustani ja naputtelin viestin:
”Mitäs mun suosikkineidille kuuluu perjantai-iltaan?”
Vastaus tuli alle minuutissa. ”Sängyssä makoilen ja mietin meidän keskusteluita. Jäi kesken se sinun sitomisjuttusi. Haluan kuulla siitä lisää! 😉”
Peli oli heti avattu ja panokset korotettu.
Kirjoitin takaisin: ”Tykkään ottaa ohjat, kun oikea ihminen sattuu kohdalle. Ja sinä vaikutat juuri siltä. Onko sinut koskaan sidottu?”
Sari vastasi: ”Ei, ei koskaan. Olen kyllä haaveillut siitä, mutta en ole luottanut keneenkään tarpeeksi. Mitä sinä tekisit?”
”Minulla on kaikenlaista kivaa. Köysiä, silkkihuiveja, käsirautoja… Ihan mitä tilanne vaatii.”
”Wau. Ja mitä sinä sitten niillä teet?”
”En aio paljastaa kaikkea heti. Mutta sanotaan näin: kyse ei ole kivusta, vaan kontrollista. Siitä, että saan kiusata, koskettaa ja viedä toisen äärirajoille. Minä päätän, milloin hän saa tulla. Hänen kehonsa on minun, ja minä päätän, milloin hän saa nauttia.”
Hänen vastauksensa oli puhdas haaste: ”No minua ei kyllä kuka tahansa saa tulemaan, saati sitten pystyisi kontrolloimaan sitä.”
Virnistin puhelimelleni ja kirjoitin takaisin: ”Haaste otettu vastaan. 🖤”
Hetken hiljaisuuden jälkeen tuli uusi viesti. ”Tiedätkö, mikä minua oikeasti kiihottaa?”
”Kerro.”
”Tieto siitä, että joku katselee. Paljastaminen. Se tunne, että teen jotain kiellettyä ja voisin jäädä kiinni.”
Seuraavat kymmenen minuuttia olivat hiljaisia. Ehdin jo miettiä, meninkö liian pitkälle. Sitten puhelimeni värähti.
Ruudulle lävähti kuva.
”Mä olisin niin valmiina täällä.”
